Imlad Tathren
Osa Gilrainin herttuakuntaa Lebenninissä
 (image: http://www.lindefirion.net/images/Tt.jpg)
Salavalaakso, taustalla Belfalasin vuoret

 (image: http://www.lindefirion.net/images/Tx.jpg)
Villa Raudfêrn

 (image: http://www.lindefirion.net/images/Tv.jpg)
Veripyökki Raudfêrnin puistossa

 (image: http://wiki.lindefirion.net/images/ImladTathrenMap.jpg)
Salavalaakson ja Raudfêrnin tilan sijainti

Salavalaakso (Imlad Tathren)


Imlad Tathren on Gilrainin kreivikuntaan kuuluva kruununmaatila ja läänitys. Maat olivat hyödyntämättä vuodesta 1636 vuoteen 1662, jolloin kuningas Tarondor möi koko maa-alueen 10 000 kruunun käteishintaan kapteeni Ormond Orleghînille. Hyödynnettävää pinta-alaa on 300 eekkerin kartano, 1200 eekkeriä viljelykelpoista maata ja 3750 eekkeriä metsäisiä kukkuloita.

Nykyinen tilava kartanorakennus on vuodelta 1363, jolloin maatila kuului Calimehtarin suvulle. Vuoteen 1447 asti se oli yksi monista Castamirin kruununtiloista. 1460 Eldacar antoi sen ensin vuokramiehille, sitten Gilrainin rajakreiville. Gilrainin kreivi Arassuil luovutti maat eteenpäin sittemmin sammuneelle Echirionin suvulle, jolta ne palasivat kuninkaan omistukseen.

Kartanotilaa ympäröi hyvin vanha ja osittain sortunut matala kivimuuri ja 300 vuotta sitten istutettu puutarha. Imlad Tathrenin kukkuloilla kasvaa pinjoja, petäjiä, marjakuusia, veripyökkiä ja tietenkin salavaa eli hopeapajua. Itse päätilan (Raudfêrn, lausutaan maalaisittain "Redfern") koko on 300 eekkeriä. Imlad Tathrenissa on aikaisemmin ollut paljon enemmän asukkaita; nyt aluskasvillisuus peittää alleen monia kivijalkoja ja rakennusten raunioita. Kartanon alueella on oma mineraalivesilähde joka on ollut käytössä viimeiset 700 vuotta.

Päärakennukset rakennusmateriaalit ovat kalkkikivi, hirsi sekä massiivisavi. Seinät on valettu lautamuotin avulla saven ja kanervan seoksesta. Savirakenne on puuta säästävä, talvella lämmin ja siisti (luteet eivät viihdy saviseinissä). Lisäksi kartanoon kuuluu suuri kivinavetta, hevostallit (20 hevoselle), pakari, kanala, tilanhoitajan asunto, pieni ränsistynyt huvimaja, ruovittunut tekolampi ja pieni kaukaisempi asuinrakennus kukkuloilla (Salavatalo, Bar Tathren). Virstan päässä Kuninkaantien varrella on tilaan kuuluva Krouvinmäen vanha krouvi, joka toimii myös paikallisena postitoimistona. Kartanolla on myös mylly ja leipomo.

Talous


KARTANON MAIDEN TUOTANTO

Tuotannon arvo

Rahatulot
Raudfërnin kartanon rahatulot: 225¾ kruunua
Imlad Tathrenin maavuokrat: 144 kruunua

MENOT
Isäntäperheen, kymmenen palvelijan ja kymmenen rengin elätys: 85 ¾ kruunua vuodessa

Lisätuloja voi kehittää hankkimalla sikoja tai karjaa, istuttamalla rahakasveja kuten oliiveja, kehittämällä vuoriteollisuutta ja alustalaisilta kannettavia maksuja. Alustalaiset ovat velvollisia ainakin seuraaviin: 1) Myllyvero viljan jauhatuksesta kartanolla 2) Jousivero metsästysoikeudesta kartanon mailla 3) Vero oliiviöljypuristimista, viinitarhoista ja karjanpidosta.

Hankintoja 1662


Palveluskunta


Thorondir (1609- ) on talon pehtoori ja asunut tilaa rutosta lähtien. Hän on hyvin pitkä, luisevakasvoinen keropää, joka pukeutuu tummiin, värittömiin vaatteisiin ja puhuu aina sillä tavalla, ettei hänen äänessään ole juurikaan vaihteluja. Pehtoori vastaa kartanosta silloin kun mestari Raudfêrn ei ole paikalla, huolehtii töiden jakamisesta, palveluskunnan asioista, hankinnoista ja kirjanpidosta.
Ferna (1613- ), talon emäntä, on vastaavasti lyhyt ja pyylevä vuoristolaismuori, joka taitaa erinomaisen sipulikeiton, lammasmakkaran teon ja pitää Raudfêrnin liinavaatteet aina hohtavan puhtaina.
Dinturien on hontelo, punakkanenäinen harmaahapsinen leskimies, joka hoitaa Raudfêrnin viinipuristimia.
Beleg-Arn on nuori sepänsälli, erinomainen jousentekijä ja pikainen ratsumies. Hän hakee kartanon postit Krouvinmäeltä, toimii lähettinä ja vapaa-ajallaan metsästää jäniksiä, jotka ovat lisääntyneet villisti Raudfêrnin mailla.
Matteo on tumma, kiharatukkainen ja hieman yksinkertainen mies, joka hoitaa Raudfêrnin tilan hevosia.
Marcho on Matteon pikkuserkku Lebennivetistä, tilalla töissä viinimestari Dinturienin kisällinä, pehtoorin palvelijana ja kynttilänvalajana.
Elena tottelee Fernaa ja pyykkää, laittaa ruokaa ja hoitaa muita askareita.
Rosa on Matteon kihlattu, töissä Raudfêrnin tilalla muun muassa kutomassa kankaita.

Ormondin omat laivamiehet

Serion (1635- ) on kapteeni Ormondin nuori umbarilainen kamariherra ja miespalvelija. Serionin vastuulliset tehtävät ovat lukuisat: Hän huolehtii Ormondin postin, viikkaa vaatteet valmiiksi, auttaa isäntää pukeutumaan, järjestää kylvyn, pyyhkii pölyt kapteenin muistoesineistä, ruokkii papukaijan ja siivoaa sen häkin, kiillottaa perintöhopeat, tarjoilee tarvittaessa isännän aterian ja seuraa häntä komeissa vaatteissa minne kapteeni on menossakaan.
Anvelig "Seppä" (1610-1664) oli kapteenin tynnyrintekijä ja kovakätinen seppä, joka toimitti tilalla normaaleja sepäntöitä. Menetettyään oikean kätensä taistelussa ruhtinas Angamaiten laivoja vastaan Anvelig päätti päivänsä oman käden kautta.
Andróg "Piki" (1614-1665), puuskajuoppo kihtinen kirvesmies, oli kapteenin vanha laivatoveri ja tilalla lähinnä suojatyössä. Kuoli taistelussa Marosin suvun laivoja vastaan.
Randir "Puukko" (1625-1665), tilkitsijä, toimi tilalla yleismiehenä ja kapteenin henkivartijana. Tuurasi toisinaan Serenuria kapakan ovella. Kuoli taistelussa Marosin suvun laivoja vastaan saatuaan nuolen rintaansa.
Johka (1620- ), miltei mykkä lappalainen, asustaa Ormondin äidin seurana Salavatalossa poissa silmistä ja kunnostaa omaan verkkaiseen tahtiinsa Raudfêrnin huvimajaa Andrógin kanssa.

Sôgo "Mustaparta" (1616- ), entinen muonamestari, asuu Linhirissä ja toimii kapakoitsijana.
Serenur "Rotta" (1619- ) asuu Linhirissä ja huolehtii Nimgaurista tämän ollessa telakalla. Iltaisin hän toimii portsarina kapakassa ja pyörittää uhkapelitoimintaa.




Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki