Revision [2727]

This is an old revision of KadonneenMaanLaulut made by SampsaRydman on 2009-02-19 18:13:43.

 

 (image: http://www.lindefirion.net/images/kadonnutmaa_logo.jpg)

Kadonneen maan laulut

Lindëfirion-pelikampanja Eriadorissa

Kansat


MAARAHVAS


”Ensin tulivat Westernessen kuningas, joka sorti meitä.
Sitten tuli Arnorin kuningas, josta ei pidetty.
Sitten tulivat Cardolanin kuninkaat, jotka verottivat meitä.
Sitten tuli Faerdorin Canotar, joka hävitti meidät.
Sitten tuli Tyrn Gorthadin Canotar, joka ei ollut sopiva.
Sitten tuli Gondorin kaukainen kuningas, joka viis veisasi.
Sitten tuli pohjanmiesten kuningas, jonka käsi ei petä.
Kuivukoon sen kieli joka ei usko! Sumentukoon sen silmät, ken ei usko!”

- Caladirilainen kansanlaulu

YHDEKSÄN KLAANIA


”Yhdeksän kertaa yhdeksän
on klaaneja Saralainnin
Ne on tehty hurmahengistä
runonlaulajista, uhrimielistä
torninherroista, kädentaitureista
korusepistä, kankureista
valastien kulkijoista.
Yksi klaani on ylitse muiden,
se on tehty parhaimmista
hulluimmista, toivottomimmista
nuorista ylimyksistä
vanhoista taruntietäjistä.”

- Kappale Väärän Kennaighin laulua

POHJANMIEHET


”Tämä maa on täynnä surua ja kuolemaa. Tulimme pian Ruton jälkeen, kun kylät ja kaupungit lojuivat autionna ja Harmaavirta haisi kuolemaa. Kansamme on vähälukuista mutta sitkeää, sitkeämpää kuin maarahvas. Isäni Hlothere saapui tänne Joen Valtiattaren kutsusta. Valtiatar oli noita jolla ämmät pelottelevat yhä lapsia ja lapsenmielisiä. Ja kukaties, ehkä hän elää yhä.

Kaikki-isämme on siunannut minua hedelmällisellä maalla ja suurella määrällä raavasta karjaa. Neljä tervettä lasta kantoi vaimoni minulle. Poikani Thrydwulf ja Ceolwulf kaatuivat enonsa rinnalla ja tyttäreni on vasta lapsi. Olen saanut nauttia elämästä ja olen joutnut myös maksamaan. Siskoni poika Aelfwine Kaunis ottakoon paikkani sitten kun makaan roviolla valmiina liittymään esi-isieni kunniakkaaseen seuraan. Vapiskoon viholliseni ennen sitä päivää! Tämän maan luut ovat vanhat ja sen kukkulat täynnä kaatuneita. Jumalten pidoissa on silti vielä tilaa. Vihreät kentät odottavat hurmetekoja.”

- Ote Liuhathgardsin kansankuninkaiden saagasta

PIKKUVÄKI


”Pikkuväen eli puolituisten alkuperä on hämärän peitossa. Alunperin he lienevät asuneen Sumuvuorten itäpuolella Kurjenmiekkakentän ja Anduinin lähteiden tienoilla. Syytä siihen, miksi he ryhtyivät hankalaan ja vaaralliseen vuorten ylittämiseen päästäkseen Eriadoriin, ei tiedetä varmasti. Heidän oman perimätietonsa mukaan(*) ihmiset lisääntyivät ja metsän ylle lankesi varjo joka pimensi sen ja sitä alettiin kutsua Synkmetsäksi. Jo ennen vaellusaikaansa puolituiset olivat jakaantuneet kolmeen heimoon. Karvajalat ovat ruskeaihoisia, pieniä ja lyhyitä. He asuvat vuorten ja kukkuloiden alarinteillä, tunneleissa, koloissa ja joentörmissä. Karvajalkojen heimo on ylivoimaisesti suurin. Heitä asuu erityisen paljon Briimaassa ja Sûzassa, entisillä kruununmailla jotka ylikuningas Argeleb II luovutti puolituisille vuonna 1601. Väkevät ovat vankkoja ja tanakoita. He elävät erityisesti joenvarsilla ja tasangoilla. Väkevien heimot ovat levittäytyneet kaikkialle Kohuveden ja Harmaavirran rannoille. Vähälukuisat helokesit taas ovat pidempiä ja vaaleita. He eivät viljele maata vaan metsästävät hengenpitimikseen.

Puolituiset ovat paitsi pieniä, myös alkukantaisia. He eivät ymmärrä sen monimutkaisempia koneita kuin palkeet, vesimylly tai kangaspuut, eivätkä ne ole heitä kiinnostaneet. He ovat tavattoman vinkkeliä ja ketteriä liikkeissään ja heillä on taikuutta muistuttava keino hävitä nopeasti ja äänettömästi kun isoja ihmisiä on likellä.”

- Halmir Dinturien, ”Periannath”. Painettu Fornost Erainissa K.A. 1639

ANGMARIM


”- Kuolema ei ole mitään, hölmörukka! Se on vain nimi, johon me naamioimme olemattomuuden, johon me vaivumme...
- Kuolema olet sinä! Kuolema olette te! Kuolema ovat ne joita Hän käyttää, ne jotka tietämättään palvelevat Häntä. Hän on miekka! Hän on tuli! Hän sota, kurjuus, kärsimys! Hän on Musta voima! Viimeinen suurista mahdeista, jotka loivat maailman... Vain kivet enää muistavat Ensimmäisen Sodan mahtien välillä, ja toisin kuin puut, kivet eivät puhu...”

- Urlim Dagoth Fern, Keskusteluja Kuoleman kanssa. Painanut Tharbadissa Halbarad & Poika, 1545.

MUSTAINMAALAISET


”Alussa kolme voimaa loivat maailman: Musta, Valkea ja Punainen. Ne ovat alinen, ylinen ja maan voima. Ylinen valkea voima sytytti tähdet, määräsi kuun ja auringon, langetti ajan kulun, vuoden kierron, sateen ja kasvun. Maanvoima muovasi kivet, joet ja pellot. Alinen musta voima loi tulet, jäät, kuilut ja huiput; määräsi elämän kamppailun ja keston. Valkea voima asettui asumaan Länteen maan piirien ulkopuolelle ja Punainen voima Keski-Maahan, mutta Mustalle voimalle ei tahdottu antaa asuinsijaa vaikka se oli tehnyt kolmasosan luomistyöstä. Niinpä se päätti ottaa itselleen sellaisen väkisin. Silloin Mahtien välillä käytiin hirveä sota jossa maailma muuttui; ja Musta voima tuhottiin. Mutta sitä ei voi hävittää pois maailmasta jonka se on tehnyt; sen sijaan se vain pirstoutui niin pieniksi jyviksi ettei niitä voi nähdä ja ne jyvät levisivät koko maailmaan. Siksi kaikessa maallisessa on rippunen Mustaa voimaa.”

- Gryffyd ap Gurgeneu, Välimaan vanhoja satuja ja tarinoita
















There are no comments on this page.
Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki