Dol Caladir
Kreivikunta Cardolanissa
Kuvia Dol Caladirista
Argondin linna
Argond, kreivien linna
 (image: http://wiki.lindefirion.net/images/DolCaladir1.jpg)
Viljelysmaita Balsîrin suulla
 (image: http://wiki.lindefirion.net/images/DolCaladir2.jpg)
Caladirin ylämaat, Imlad Cebir
Dol Ninden
Dol Ninden
Fangoth
Barad Esher ja Fangothin rauniot
Althil
Althil
County of Caladir

Dol Caladir


Dol Caladir (S. "Kajonvahdin kukkula") on historiallinen kreivikunta Minhiriathissa (S. "virtojen maa"), entisessä Cardolanin valtakunnassa. Maa on koko Eriadorin hedelmällisintä, sillä siihen kuuluu suurin osa Minhiriathin puoleista Gwathlón valuma-allasta. Harmaavirta kuljettaa mukanaan lietettä ja ravinteita Caladirin pelloille, mutta myös kerran kymmenessä vuodessa peittää laajat alueet alleen tuhotulvissa. Maantieteellisesti Caladir muodostuu Gwathlón ja siihen laskevien kolmen tärkeimmän sivujoen (Kivijoki, Pyhäjoki ja Virmavirta) laaksoista ja niitä ympäröivistä vehmaista kukkuloista, mutta historiallisesti kreivikunnan rajat ovat vaihdelleet vuolaasti. Hallinnollisesti se on jakautunut kuuteen kihlakuntaan, jotka ovat Balsîr, Enedbund, Gwathló, Balost, Imlad Cebir ja Delvarad.

Toistuvista luonnononnettomuuksista, kapinoista ja sisällissodista huolimatta Caladir on Cardolanin runsasväkisintä aluetta. Sen vauraus on ollut muita kreivikuntia riippuvaisempi talonpoikien tuotteliaisuudesta ja sään suosiollisuudesta, mikä on tuottanut alueelle pysyvää epävakautta.

Maa ja talous


Caladir saa elantonsa Gwathlósta eli Harmaavirrasta. Kevättulvien aikaa lukuunottamatta se on leveä, hidas ja syvä joki, jota pitkin valtamerilaivat voivat nousta aina Tharbadiin saakka. Gwathlólla tuulee pääasiassa idästä, ja joki on täynnä jatkuvasti muuttuvia liejusärkkiä, joten yleensä kauppatavaroita kuljettavat pienemmät laivat. Kauppaliikenne on vilkasta; Caladir on yhä Minhiriathin tärkein viljan ja viinin tuottaja. Vesireittien helppokulkuisuuden vuoksi maahan kehittyi kukoistavia markkinoita, kuten Argond ja Undrond. Argondin markkinat olivat Tharbadin ohella koko maan tärkeimmät.

Joka kevät Gwathlón tulvat peittävät peltomaat alleen ja tuovat lisäravinteita, joiden ansiosta Caladirissa on voitu harjoittaa voimaperäistä ja tuottoisaa maataloutta jo toistatuhatta vuotta. Vaikka Gwathlón allas on Eriadorin vilja-aitta, sen asukkaat näkevät vain pienen osan peltojensa tuotosta. Caladirin asema tärkeimpänä ruoantuottajana on tehnyt siitä kiistellyn maan, jota ovat katselleet ahnain silmin niin kuninkaat, mustainmaalaiset kuin Cardolanin muutkin kreivit. Caladirin ylijäämäviljalla on ruokittu sekä Tharbadin suurkaupunki että maan armeija. Riippuvuus alaisten tuotteliaisuudesta toi Caladirin kreiveille kopean ja pahan maineen, jota eristynyt asema muiden kreivien kateuden kohteena vain korosti. Caladirin kreivit pitivät yllä rautaista kuria ja ovat kasvukauden lyhentyessä kiristäneet veroruuvia niin, että maassa on koettu jopa nälänhätiä.

Suuri Rutto iski Gwathlón laaksoon kovemmin kuin mihinkään muualla. Kymmenestä ruttoa edeltävästä kaupungista asutuiksi jäi vain kaksi, muut taantuivat pikkukyliksi tai hylättiin täysin. Ruttopakolaiset, rosvot ja työttömiksi jääneet pohjalaiset palkkasoturit ottivat maat haltuunsa ja jakoivat ne keskenään. Kreivien ajan päätyttyä rosvojen vainoamat caladirilaiset asettivat itsensä pohjanmiesten suojelukseen, vaikka nämä uudet torninherrat alkoivatkin rahvaan suojelun sijasta sotia keskenään. Torninherroille kuuluvaa entistä Dol Caladirin kreivikuntaa alettiin nimittää pohjanmiesten kielellä Liuhathgardsiksi (G. "Kirkas maa"). Haltiakieli on häipymässä ihmisten tajunnasta ja yhdistyy enää lukemattomiin raunioihin.

Politiikka ja historia


Suurimman osan ajasta Caladiria ovat hallinneet kreivit (hîr) ja ruhtinaat (ernil). Dol Caladirin hallitsijat ovat kautta historian pitäneet majaansa Argondissa (S. "Mahtava kivi"), suurenmoisessa kahdeksankulmaisessa tornissa Amon Caladhilla Kuninkaantien varrella. Kuningasvallan päätyttyä 1409 Caladir tuki ensin sijaishallitsijaa ja Gondoria, mutta kreivi Celeph Caladirin kuoltua muutamaa vuotta myöhemmin maa ajautui sekasortoon. Perilliset taistelivat keskenään, paroneitaan ja karismaattisen Lamrilin johtamaa talonpoikaiskapinaa vastaan. Kreivikunta alkoi vahvistua uudelleen 1400-luvun loppupuolella, jolloin sen paronit onnistuivat kapinoimaan faerdorilaiten ylivaltaa vastaan ja kävivät kaksi voitokasta sotaa Girithliniä ja Dol Tinerebiä vastaan. Dol Caladirista tuli riippumattomien puolueen johtaja, joka vastusti sekä Gondorin että Arthedainin vaikutusvaltaa Cardolanin asioihin.

Hyvien satojen turvin Caladirin kreivit saattoivat ylläpitää paljon muita suurempaa asevoimaa. Sodat, linnaleiri ja viljan pakko-otto saivat kuitenkin aikaan 1500-luvulla kaksitoista vähäisempää talonpoikaiskapinaa. Vuonna 1569 hîr Ulbar Caladir julistautui dúnedainin ruhtinaaksi ja vaati itselleen koko Cardolanin ylipäällikkyyttä. Hän valloitti entiset kuningashuoneelle kuuluneet perintömaat keskisessä Cardolanissa ja Gwathlón pohjoisrannalla, kukisti perivihollisensa Dol Tinerebin ruhtinaan ja piiritti monta kertaa Tharbadia. Kreivi Ulbarin tyrannimainen valtakausi päättyi hänen omien paroniensa kapinaan ja myrkkyviinilasiin. Paronien kinastellessa keskenään Caladir menetti vähän kerrallaan alueensa pohjoisessa.

Viimeisen kreivin hîr Nimlorin aikana vanhat kihlakunnat alkoivat menettää merkitystään. Pohjanmiesten otettua maat itselleen he jakoivat ne uudestaan oman periaatteensa mukaisesti satakuntiin, jotka muodostuvat peltojen tuoton mukaan. Paronit joko menettivät maansa tai jäivät uusien torninherrojen vasalleiksi. 1650-luvulla jonkinlainen tasapaino alkoi vallita viiden suurimman torninherran välillä. Yrityksistä huolimatta yksikään heistä ei onnistunut nousemaan koko Caladirin johtoon, joka säilyi muodollisesti kreivitär Finduilas III:lla, Joen Valtiattarella.

Gwathlón lautturit


Lautturit ovat haladin-sukuinen eriadorilainen heimokansa, joka hallitsee tavarankuljetusta hitaasti virtaavalla Gwathló-joella. He asuvat erillään muusta maarahvaasta itsenäisillä sukutiloillaan Harmaavirran soisilla rannoilla. Jokaisella sukuyhteisöllä on oma proomu, joka liikennöi joella. Epäsuotuisten tuulten ja päävirran mutasärkkien vuoksi proomuja kuljetetaan joella sauvomalla tai vetämällä. Tulva-aikaan tai uhattuina lautturit muuttavat kokonaan asumaan proomuihinsa. Dol Caladirin dúnadan-kreivit eivät koskaan onnistuneet sulattamaan näitä itsepäisiä klaaneja Cardolanin muuhun väestöön. Lautturit eivät maksa veroja ja elävät kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella. Heillä on oma tapaoikeutensa, johon kuuluvat erityisesti veriset sukuriidat jotka saattavat jatkua sukupolvesta toiseen vuosisatojen ajan.

Dol Caladirin lippu
Dol Caladirin vaakuna

Historia

1235-1248 - Sisällissota Cardolanissa. Caladir valloittaa Balostin ja Amrelorin.
1350 - Väkevien heimoon kuuluvia puolituisia muuttaa Joutsensoille ja Gwathlón joentörmiin
1413 - Hîr Celeph Caladir kuolee, perimysriidat hajottavat kreivikunnan
1414 - Lamrilin kansankapina
1418 - Hîr Amrith Caladir kruunataan kreiviksi Faerdorin vasallina
1432-1448 - Gondorin sisällissota. Gondorin varusväki vedetään Tharbadista.
1459 - Paronien kapina Faerdorin ylivaltaa vastaan
1509 - Faerdorin tyrannian aika päättyy
1555 - Girithlin yrittää valloittaa takaisin Balostin linnan
1556-62 - Talonpoikaiskapinoita koko maassa
1569 - Hîr Ulbar Caladir julistaa itsensä Cardolanin ylipäälliköksi
1574 - Tinerebin ja Faerdorin kreivit kärsivät tappion Ulbarille
1577 - Paronien kapina ja Ulbarin kuolema
1582 - Caladirin ja Girithlinin sota Dol Nindenin linnan hallinnasta
1598 - Caladir menettää Adandorin, Delvaradin ja pohjoiset ylämaat hîr Hallas Tinarëlle
1636 - Suuri Rutto. Viimeinen kreivi Nimlor kuolee tautiin. Kreivikunta jää hänen tyttärelleen Finduilas III:lle.
1637 - Rutto ajaa suuren osan Caladirin väestöstä pakoon Saralainnin ylämaille ja Välimaahan.
1640 - Pohjalaisten torninherrojen aika alkaa

Seiväsmies
Cardolanilainen peitsimies
Pohjalainen ratsumies
Pohjalainen ratsusotilas

Sotavoimat


Vanhaan aikaan Dol Caladirin kreivit kykenivät sotaa varten kokoamaan helposti noin 3 000 ammattisotilasta ja kaksinkertaisen määrän nostoväkeä, riippuen siitä kuinka suuri osa Caladirin 27:sta paronista vastasi sotakutsuun. Voutien, vartijoiden ja palkkajoukkojen lisäksi Balostin ja Argondin linnoja miehittivät kolmen caladirilaisen rakkerikomppanian miehet. 1500-luvun loppupuolella ratsuväen puutteesta kärsinyt Caladir asutti mailleen useita pohjanmiesten heimoja. Pohjanmiehille maksettiin sotapalveluksesta rahan sijasta maana. Alle sadassa vuodessa nämä maahanmuuttaneet onnenonkijat nousivat johtaviin asemiin koko maassa. Päällikkö Gaisulf oli ensimmäinen pohjanmies jolle myönnettiin korkein sotilaallinen titteli herdir dagarim caladiri, vuonna 1588.

Kreivit ottivat mieluummin palvelukseensa pohjalaisia ratsumiehiä kuin luottivat omiin paroneihinsa. Tämä heikensi kokonaisuuden kannalta valtakuntaa enemmän, sillä samalla kreivit tulivat riippuvaiseksi pohjanmiehistä ja joutuivat luovuttamaan heille parhaat viljelysmaansa. Vähenevien verotulojen kierre johti lopulta siihen, että pohjanmiehet käytännössä syrjäyttivät paikallisen maa-aatelin Suuren Ruton jälkeen. Kreivin asema periytyi ensin pohjalaisten torninherrojen vanhimmalle, mutta muutamassa vuodessa nuoremmat ratsumiehet kumosivat viimeisetkin vanhan dúnadan-vallan rippeet.

Torninherrojen aikakaudella Caladirin sotalaitos on muuttunut heimopohjaisten kutsuntojen, feodalismin ja vanhamuotoisten palkkajoukkojen yhdistelmäksi. Vanhoja rakkeritiloja lukuunottamatta pohjanmiehet omistavat Dol Caladirin kartanot, joiden tuotolla ratsumiehiä ylläpidetään. Alustalaiset on yhä velvoitettu asepalvelukseen, mutta nostoväkeä kootaan harvoin ja silloinkin yleensä paikallispuolustukseen. Riidan syttyessä torninherrojen sukulaisten oletetaan puolustavan sukuaan asein. Vanhat rykmentit ovat hyvää vauhtia muuttumassa perinnöllisiksi maata viljeleväksi nostoväeksi, mutta perinteisiä palkkasotureita näkee yhä dúnadan-vallan vanhoissa keskuksissa Argondissa ja Undrondissa.
Audarik, Enedbundin herra. Neljä pitäjää, neljä jaarlia. Audarikilla on hallussaan Dol Caladirin linnoista vahvin ja vankin, Entamundo. Hän on muutenkin torninherroista kunnianhimoisin. Audarikilla on komennossaan 40 ratsumiehen seurue, 400 jaarlien asemiestä ja 600 nostomiestä.
Tankred Vähävaara, Dol Nindenin herra ja Gaisulfin poika. Neljä pitäjää, kolme jaarlia. Vanha ja arvostettu Tankred pitää hallussaan Dol Caladirin ylämaita, mutta hänen otteensa on luisumassa: Sotavaltias perii häneltä hevosveroa, hänen paroninsa eivät tottele hänen tahtoaan ja hänen tärkein vasallinsa Yliskylän Drogo on nostanut kapinalipun. Tankredilla on komennossaan 50 ratsumiestä, 50 asemiestä, 200 palkattua peitsimiestä (Kuolemanveljien Komppania) ja 600 nostomiestä.
Alboin Kaunis, Finnsburhin herra. Kuusi pitäjää, kolme jaarlia: Susilaakson Gamle (Wulfdals), Leppäkorven Thoralf (Tembrith) ja Karjakan Ottar. Alboin peri valtansa enoltaan Finnilta, mutta menetti samalla tärkeimmän jaarlinsa, Yliskylän Guthreden. Alboin on ollut hyvissä väleissä Saralainnin kuninkaan Donnchadh II:n kanssa. Hänen serkkunsa Cunigunda on naitettu padraicien kuningas Meriadocille, mutta useat pohjanmiehet ovat juonineet hänen palauttamisekseen väkisin Liuhathgardsin maille. Alboinilla on komennossaan 30 ratsumiehen seurue, 300 jaarlien asemiestä ja 900 nostomiestä.
Ranulf Alasali, Undrondin herra. Kuusi pitäjää, kaksi kaupunkia. Ranulf hallitsee potentiaalisesti vauraimpia maita Dol Caladirin kreivikunnassa, mutta hänen valta-asemansa on kaikkein heikoin. Ranulf suojelee maksua vastaan Gwathlón asukkaita mustainmaalaisilta ja muilta torninherroilta. Kaupungeilla on omat, itsenäiset nostoväkensä ja kaksi osa-aikaisista sotilaista koostuvaa komppaniaa jalkaväkeä. Ranulfilla on komennossaan 20 ratsumiehen seurue ja 60 asemiestä.
Reginard, Burh Askairwin herra. Kaksi jaarlia. Reginard verottaa liikennettä Kuninkaantiellä ja vartioi Creag Dhurgaa. Hän on lähes jatkuvassa sodassa peikkoja ja hiisiä vastaan, eikä siksi ole ehtinyt osallistua torninherrojen väliseen juonitteluun. Hän kannattaa Yliskylän Drogoa, sillä hän arvostaa kovia sotureita.


KAUPUNGIT JA LINNOITUKSET DOL CALADIRISSA (III 1650-1660)

Nimi Tyyppi Sijainti Uskollisuus Asukkaat
Argond Linnoitettu kaupunki Balsîr Joen Valtiatar 3 300
Undrond Kaupunki Gwathló Ranulf 3 000
Althil Entinen kaupunki Gwathló Ranulf 1 000
Benglaras Hylätty kaupunki Gwathló Lautturit ei tietoa
Fangoth Hylätty kaupunki Imlad Cebir Reginard ei tietoa
Gwahilmoth Hylätty kaupunki Balsîr Audarik ei tietoa
Geleborn Hylätty kaupunki Gwathló Audarik ei tietoa
Rochbar Linnoitettu pitäjä Gwathló Ranulf 1 000 (rakennettu Udandirin raunioille)
Aikahaim Linnoitettu pitäjä Virmavirta Audarik 800 pohjalaista (rakennettu Dongrilin raunioille)
Balost Linna Balost Tankrâd Hargam  
Barad Esher Linna Imlad Cebir Reginard  
Dol Ninden Linna Kivijoki Tankred  
Entamundo Linna Virmavirta Audarik  
Barad Vin Linna Gwathló Gondorin varuskunta  
Aldburh Torni Balsîr Audarik  



Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki