Revision [3712]

This is an old revision of ArtamirRian made by SampsaRydman on 2009-10-26 04:02:12.

 

Artamir (Arodion) Rian
Rochben iaur in the Royal Guard

Race Dúnadan (Gondorian)
Profession Lvl 3 Warrior
Gifts & Geas True blood
Horse Aradhel
Character Sheet Artamir Rian
Family tree
Maternal and paternal ancestors
Pictures
 (image: http://wiki.lindefirion.net/images/Artamir1.jpg)
Artamir ja Silaniel Olossë Morvegil.
Alkuperäinen maalaus: Anke-Katrin Eißman
 (image: http://wiki.lindefirion.net/images/aradhel2.jpg)
Aradhel, Artamirin ratsu
 (image: http://wiki.lindefirion.net/images/GondorVaakunaPieni.png)

Artamir Rian

Katso myös: Valkoisen puun kaarti

Artamir Rian (s. 1638) on Valkoisen puun kaartin kornetti, ratsumies, seikkailija ja kaksintaistelija.

Miten ihmeessä päädyin jakamaan huoneeni Baralin Belegornin pojan kanssa? Olin silloin kaukana täysi-ikäisyydestä, täynnä ylpeyttä ja tarmoa - ehkä vähän liikaakin. Törmäsin häneen ensi kerran Hyarmendolin akatemiassa; olin myöhässä mikä oli minulle silloin tavallista. Riensin luokkaan puristaen läksyksi annettuja kirjakääröjä tiukasti kainalossani, mutta juoksinkin päätäpahkaa itseäni vanhempaan suurikokoiseen poikaan, jonka paperit levisivät pitkin lattioita.

"Tirio! Katsopa eteesi, senkin peijooni."
"Suilannon achen, anteeksi mutta minulla on kiire."
"En ole eläissäni kuullut kehnompaa anteeksipyyntöä." Se oli kysymys, ei toteamus. Myöhemmin opin että anfalasilaiseen puheenparteen kuului esittää kaikki asiat epäsuorasti. Baralin kaappasi minut käsikoukkuun. Yritin pyristellä vastaan ja muotoilla anteeksipyyntöni sindariksi tälle ylpeälle nuorelle miehelle niin hyvin kuin osasin: Goheno nin, peditham hi sui vellyn? Vääntäytyessäni tervehdysasentoon tulin kuitenkin talloneeksi mutaisilla saappaillani hänen papereittensa päälle. Käsirysyhän siitä olisi seurannut, jos kummallakaan meistä olisi ollut aikaa, mutta päätimme siirtää riidan tuonnemmaksi - tarkkaan ottaen Tol Gilthonielin puistoon, kahdeksannelle tunnille.
sfdf









Kuten kaikki Minas Anorissa tietävät, nuori Artamir on Kuninkaallisen laivaston lippueamiraalin Findamir Rianin pojanpoika. Artamirin vanhemmat kuolivat Mustaan Ruttoon pian hänen syntymänsä jälkeen. Isoisä on toiminut pojan kasvattajana ja uratuupparina: nuorimies on ylennyt niin nopeasti kuin se lain mukaan vain on mahdollista. Hän on käynyt kaksi vuotta merikoulua ja ollut vuoden kadettina gondorilaisella kaapparilaivalla, myöhemmin maineeseen nousseen seikkailijan Ormond Raudfêrnin Usvaneidolla. Sen jälkeen hänelle ehdotettiin erään kovaonnisen rannikkolaivaston sluupin päällikkyyttä, mutta Artamir onnistui kieltäytymään kunniasta ja haki palvelukseen Kuninkaalliseen armeijaan.

Herra Rúthion muistaa ottaneensa pojan suojiinsa Valkoisen puun komppaniaan 18-vuotiaana, nuorimpana pyrkineistä. Neljän vuoden vähimmäispalvelusajan ja erinäisten suosituskirjeiden jälkeen hänet on jo ehditty nimittää kornetiksi. Nuoresta iästään huolimatta Artamir on osoittautunut taitavaksi ratsastajaksi ja tulevansa erittäin hyvin toimeen hevosten kanssa.

Koska nuorella herralla on periaatteessa sukunsa rajaton luotto käytettävänään, Artamir on tehnyt omillaan pärjäämisestä kunnia-asian, vaikka se tarkoittaisi sitä että hän joutuu välillä palvelijan puutteessa parsimaan omat silkkisukkansa. Tavaton ylpeys mutta myös uskollisuus ystäviä kohtaan ovat hänen paheensa ja hyveensä. Miekanmittelössä Artamir kokemattomuudestaan huolimatta pärjää tovereilleen.

Artamirin ratsu on Aradhel, ”kuninkaan kauhu”, mustanvoikko ori joka on tunnettu vaikean luonteensa lisäksi siitä että se on heittänyt Tarondorin selästään. Kuninkaan vihan ansainnut ori oli joutua makkaratehtaalle, ellei sattuma, Artamirin myötätunto ja isoisän rahat olisivat koituneet sen pelastukseksi. Aradhelilla on tumma peitinkarva ja jouhet, mutta korvien sisäpinta on keltainen. Lisäksi Aradhelilla on hevoselle erittäin harvinaiset vaaleat, siniset silmät. Näiden ominaisuuksien vuoksi hevosesta liikkuu kaartissa kasku, että se on erään Tarondorin teloituttaman ithilieniläisen dúnadan-miehen jälleensyntymä. Aredheliin suhtaudutaan tietyllä taikauskoisuudella. Se ei anna kenenkään muun kuin Artamirin ratsastaa itsellään.

Hänellä on yksinkertaisen viattomat ja sievistelevän kohteliaat kasvot, punaiset posket, silmät tummat ja lempeät, hiukset yönmustat ja huolellisesti hoidetut, kuten myöskin hänen pitkänomaiset kätensä ja valkoiset, täydelliset hampaansa, joista hän on syystäkin ylpeä.




Valid XHTML :: Valid CSS: :: Powered by WikkaWiki